Tässä kirjoitussarjassa tarkastelemme Vahvuuttamon asiantuntijoiden tieteellisiä tutkimuksia ja niiden antia. Valmennuksemme, koulutuksemme ja luentomme perustuvat aina uusimpaan tutkimustietoon.

Wenström, S., Uusiautti, S., & Määttä, K. (2018). ‘The force that keeps you going’. Enthusiasm in vocational education and training (VET) teachers’ work. International Journal for Research in Vocational Education and Training, 5(4), 244–263. https://doi.org/10.13152/IJRVET.5.4.1

Työinnostus (enthusiasm) ja työn imu (work engagement) kuvaavat myönteistä, aktiivista ja laaja-alaista työhyvinvointia tai työorientaatiota. Opettajan työssä innostusta on tutkittu jo 1970-luvulta saakka, ja siinä voidaan erottaa innostus opettamista ja omaa opetettavaa aihetta kohtaan. Erityisesti opettajan innostus opettamiseen vahvistaa tutkitusti oppilaiden oppimista, sitoutumista ja motivaatiota. Työn imun tutkimus puolestaan on lähtöisin 1990-luvulta. Sillä on todettu olevan merkittävä yhteys yksilön laaja-alaiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen, oppimiseen, luovuuteen innovatiivisuuteen sekä organisaatiotasolla mm. asiakaspalvelun laatuun, tuloksellisuuteen, tehokkuuteen ja kasvuun.

☘️ Työn imu ja työinnostus eivät tarkoita jatkuvaa innostuksen tunnetta tai pelkkiä myönteisiä tunteita. Lue aiheesta tarkemmin täältä.

Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2017 ammatillisen koulutuksen reformin kynnyksellä. Reformissa keskeistä oli mm. laatu- ja tuloksellisuustavoitteiden korostuminen ammatillisen koulutuksen rahoituksessa. Tutkimusta onkin helppo tarkastella minkä tahansa toimialan näkökulmasta: kaikille on tuttua jatkuva muutos sekä kasvavat tehostamis- ja tuloksellisuuspaineet. Samalla kun ne haastavat ihmisten hyvinvointia työssä, olisi tärkeä ymmärtää, että työinnostus ja työn imu ovat edellytys tulokselliselle toiminnalle alalla kuin alalla. Työhyvinvoinnin johtaminen onkin viime vuosien aikana noussut vallitsevaksi johtamisparadigmaksi (lue lisää: Keisarin uudet silmälasit ) . Silti edelleen tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, millaista työhyvinvointia tavoitellaan ja miten sitä johdetaan.

Tutkimuksen toteutus ja tulokset. Yhteensä 103 ammatillisen koulutuksen opettajaa osallistui verkkokyselyyn, jossa selvitettiin, miten he kuvailevat innostustaan, mitkä tekijät vahvistavat ja heikentävät sitä. Tulosten mukaan innostus näkyi haluna kehittyä ja kehittää työtään sekä myönteisinä tunteina työssä.  Keskeisiä innostuksen lähteitä olivat kohtaamiset opiskelijoiden kanssa, hyvä työilmapiiri ja työyhteisön vuorovaikutus. Innostusta puolestaan heikensivät resurssipula, muutokset, budjettileikkaukset ja huono työilmapiiri.

💡Tutkimus osoittaa, että innostus on muutoksessa eteenpäin vievä voima, joka lisää halukkuutta kehittää ja kehittyä. Tätähän muutoksessa juuri tarvitaan! Myös muut tutkimukset vavistavat, että kun henkilöstö kokee työn imua, myös muutokset sujuvat helpommin ja ihmiset säilyttävät hyvinvointinsa ja kykenevät oppimaan uutta (Kaltiainen, 2018; Song et al, 2018; Susomrith & Coetzer, 2019).

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että työyhteisöllä on merkittävä vaikutus työssä innostumiseen. Se voi sekä latistaa että edistää innostumista. Myöhemmissä tutkimuksissani tarkastelenkin innostusta edistävän työyhteisön ja organisaation elementtejä (Wenström et al., 2018; Wenström, 2020). Mahdollisuus omien vahvuuksien hyödyntämiseen on merkittävä työinnostuksen edistäjä !

Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että innostus tukee ammatillisen koulutuksen tuottavuus- ja tehokkuustavoitteita ja esihenkilöillä on tärkeä rooli opettajien innostuksen edistämisessä. Positiivinen vuorovaikutus ja kollegiaalinen tuki auttavat opettajia onnistumaan ja säilyttämään innostuksensa muutostenkin keskellä.