Vahvuuksien johtamisen lähtökohtia ja käytänteitä

Vahvuuksien johtaminen on osa positiivista johtamista. Positiivisen organisaation PRIDE-teoriassa vahvuuksia tarkastellaan osa-alueella I, Individual attributes. Voit lukea positiivisesta johtamisesta ja PRIDE-teoriasta tarkemmin muista kirjoituksistani tai tietokirjastani Positiivinen johtaminen

No alt text provided for this image

Vahvuuksien merkitys positiivisessa johtamisessa on moninainen. Vahvuuksia, erityisesti luonteenvahvuuksia ja hyveitä voidaan tarkastella positiivisen organisaation, hyvän työyhteisön rakennusaineksina. Myös positiivisen johtajuuden sekä positiivisena johtajana kehittymisen lähtökohtana ovat johtajan omat vahvuudet. Lisäksi positiivisessa johtamisessa tunnistetaan, hyödynnetään ja kehitetään henkilöstön vahvuuksia laaja-alaisesti. Tässä kirjoituksessa keskitymme tähän osa-alueeseen, eli vahvuuksien johtamiseen.

No alt text provided for this image

Mitä johdat, kun johdat vahvuuksia?

Vahvuuksien tunnistaminen, hyödyntäminen ja niiden johtaminen edellyttää jonkinlaista jäsennystä vahvuuksista. On hyvin oleellista ymmärtää, mitä vahvuudet ovat, miten niitä voidaan tunnistaa ja miten niitä on mahdollista hyödyntää ja kehittää. On hyvin tavallista, että vahvuudet nähdään sekalaisena joukkona erilaisia ominaisuuksia ja osaamisia ilman mitään teoriapohjaa, tai että niitä pyritään tunnistamaan jopa ainoastaan yhden teorian, testin tai luokituksen varassa.

Positiivisessa johtamisessa vahvuuksien johtaminen perustuu laajaan vahvuusnäkemykseen, joka tuo tutkimusperustaisen jäsennyksen, luokittelun, kielen ja käsitteet sekä konkreettisia työkaluja vahvuuksien johtamiseen.

Laaja vahvuusnäkemys (voimakehä) nimensä mukaisesti laajentaa käsitystämme vahvuuksista ja tekee näkyväksi kuusi vahvuuden lajia: Luonteenvahvuudet; luontainen kyvykkyys; taidot ja osaaminen; kiinnostukset; arvot ja resurssit. Kun ihminen voi työssään ja urallaan hyödyntää vahvuuksia kaikista vahvuuden lajeista, toimii hän ”voimavyöhykkeellään”, joka on hyvinvoinnin ja toimintakyvyn optimaalinen vyöhyke (Mayerson, 2015; Niemiec, 2018). Voimakehästä voit lukea lisää kirjoituksistani Työskenteletkö sinä voimavyöhykkeelläsi? sekä VOIMAKEHÄ – löydä omat vahvuutesi

Matching task assignments to people based on their top talents and character strengths puts them in a “power zone” – a position where their level of motivation and ability are high. (Mayerson, 2015)

Voimakehä perustuu humanistiselle ja positiiviselle psykologialle sekä sosio-konstruktivistiselle näkemykselle johtamisesta ja ohjaamisesta. Jokainen vahvuuden laji edelleen perustuu vahvoille teorioille, jäsennyksille ja luokitteluille. Lisäksi voimakehää ja sen käyttöä tutkitaan parhaillaan kahdessa eri väitöstutkimuskokonaisuudessa. Tutkimusten mukaan laajaan vahvuusnäkemykseen perustuva ohjaus vahvistaa opiskelijoiden positiivista psykologista pääomaa, kokemusta omien vahvuuksien tunnistamisesta sekä ohjauksen laadusta ja vaikuttaa myös kasvun asenteeseen ja opiskelumotivaatioon (Katajisto, Hyvärinen & Uusiautti 2021; Katajisto, Hyvärinen, & Uusiautti, submitted; Katajisto, Wenström, & Uusiautti, 2022). Toisen tekeillä olevan tutkimuksen alustavien tulosten mukaan laajaan vahvuusnäkemykseen perustuva Kehity vahvuuksilla™ -ryhmävalmennus työssä oleville vahvisti sekä psykologista pääomaa että työn imua.

Sekä työn imu että psykologinen pääoma ovat merkittäviä ”myönteisiä muutosvoimia”, joiden avulla voimme yksilöinä ja yhteisöinä paremmin kohdata muutoksia, stressiä ja vastoinkäymisiä (esim. Wenström, 2020; Kaltiainen, 2018). Ennen kaikkia ne vahvistavat kykyämme tarttua mahdollisuuksiin, innovoida, innostua ja onnistua työssämme. Työn imulla ja psykologisella pääomalla on kestävän työuran kannalta merkittävä vaikutus: Ne tukevat yksilöiden myönteisiä urasiirtymiä (Järlström & Brandt, 2017) ja vähentävät todennäköisyyttä työkyvyttömyydelle ja ennenaikaiselle eläköitymiselle (Hakanen, Rouvinen & Ylhäinen, 2022).  

Voimakehä vahvuuksien johtamisen viitekehyksenä

Laaja vahvuusnäkemys ja voimakehä tarjoavat läpileikkaavan viitekehyksen ja toimintatavan vahvuuksien tunnistamiseen; oman työn johtamiseen ja kehittämiseen; työyhteisöjen ja tiimien yhteistyön ja hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä laajemmin vahvuuslähtöiseen työn organisointiin ja ihmisten johtamiseen. Vahvuuksien laaja-alainen tunnistaminen ja huomioiminen ovat myös osa syvää diversiteettiä, inklusiivisuutta ja monimuotoisuutta, jossa jokaisen työyhteisön jäsenen potentiaali ja erilaisuus halutaan huomata, huomioida, ottaa käyttöön ja arvostaa. Vahvuuksien tunnistamisen ja arvostamisen kautta myös yhteistyö, vuorovaikutus ja ilmapiiri paranevat.

 Laajaa vahvuusnäkemystä hyödyntämällä ja soveltamalla on mahdollista luoda toimintatapoja koko organisaation vahvuuslähtöiseen johtamiseen. Esimerkkejä laajan vahvuusnäkemyksen ja VOIMAKEHÄ®-menetelmän hyödyntämiselle ovat

  • Vahvuuslähtöinen rekrytointi ja perehdytys
  • Vahvuuskartoitukset (yksilö, tiimi)
  • Yksilölliset ja tiimikohtaiset vahvuus-, kehitys- ja onnistumiskeskustelut
  • Myönteinen tavoitteenasettelu ja tavoitekeskustelut
  • Työn organisointi, tiimien rakentaminen ja työnjako
  • Oman työn tuunaaminen ja kehittäminen
  • Johtajana ja esihenkilönä kehittyminen
  • Hyvinvoinnin ja työn imun vahvistamisen interventiot (esim. Kehity vahvuuksilla™), vahvuus- ja tiimivalmennukset
  • Kehittämisprosessit; arvo- ja strategiatyöskentely
  • Yksilölliset tai ryhmän sparraus- ja coahcing-prosessit
  • Henkilöstöjärjestelmät ja digitaaliset ratkaisut (VOIMAKEHÄ®-Skillhive) 

Vahvuuksien johtamisen lähtökohdat

Lähtökohtana vahvuuksien johtamiselle on laajaan vahvuusnäkemykseen eli voimakehään perehtyminen. VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmennus tarjoaa perustan voimakehäajattelulle: taustateorian ja lähtökohtien ymmärtämiselle, eri vahvuuden lajien tuntemiselle sekä erilaisille työskentelytavoille vahvuuksien tunnistamiseksi ja kehittämiseksi. Kun ”voimakehäteoria” on selkeänä mielessä, on sitä mahdollista soveltaa ajattelua ohjaavana periaatteena.

Voimakehätyöskentely tarkoittaa, että voimakehää sovelletaan tietoisesti ja tavoitteellisesti arjessa. Tähän liittyvät tavallisesti erilaiset aktiviteetit, interventiot tai konseptit, joita lisenssivalmentajat saavat käyttöönsä.

No alt text provided for this image

Voimakehätyöskentelyssä lähtökohtana ovat kunkin yksilön vahvuudet. Voimakehä tuo näkyväksi, sanoittaa ja jäsentää yksilöllistä vahvuuspotentiaalia – ei mittaa, arvioi, arvostele, testaa tai luokittele.

On tärkeää, että jokainen työntekijä pääsisi rakentamaan oman voimakehänsä. Tämä voi tapahtua esihenkilön tai muun organisaation sisäisen lisenssivalmentajan johdolla tai tilaamalla vahvuuskartoitus ulkopuoliselta lisenssivalmentajalta. Yksilön vahvuuksista päästään rakentamaan tiimin voimakehää. Tällöin pohditaan, mitä vahvuuksia kukin tiimin jäsen tuo tiimiin, ja miltä vahvuutemme näyttävät.

Voimakehä on aina ”elävä asiakirja”, jota on tarkoitus hyödyntää erilaisissa tilanteissa. Voimakehän äärellä voidaaan keskustella kahdenkeskisissä keskusteluissa tai koko tiimin kanssa. Tällöin myös tiimissä opitaan näkemään erilaisia vahvuuksia ja arvostamaan toisia, jolloin yhteistyö, vuorovaikutus ja ilmapiiri paranevat. Siinä, missä ihmisten erilaisuus on pahimmillaan ristiriitojen ja ärsytyksen aihe, luo vahvuslähtöinen tiimityöskentely aidot edellytykset vahvuuksien hyödyntämiselle.

Vahvuuskeskustelut

Tavallinen tapa on myös hyödyntää voimakehää kehityskeskusteluissa. Lisäksi voimakehän avulla voidaan tarkastella onnistumisia, tavoitteita tai vaikkapa uusia haasteita, projekteja tai työtehtäviä.

VOIMAKEHÄ®-mentori ja väitöstutkija Marjo Katajisto on kuvannut vahvuuskeskustelujen hyötyjä seuraavasti:

  • Vahvuuskeskustelut tukevat työntekijää omien autenttisten vahvuuksien tunnistamisessa, mikä vahvistaa psykologista turvallisuutta: ”Minä saan olla minä tässä työyhteisössä ja tulen arvostetuksi omana itsenäni, vahvuuksieni kautta”. Näin mahdollistuu myös henkilökohtainen ja ammatillinen kasvu.
  • Voimakehän ja vahvuuskeskustelujen avulla tuntemus ja ymmärrys työntekijästä lisääntyvät, ja työntekijän toiveet mm. työnkuvasta ja resursseista kuulluiksi
  • Lisäksi vahvuuskeskustelut ovat myönteinen vuorovaikutuskokemus, jossa suhde johdettavan kanssa vahvistuu ja luottamus lisääntyy. Myönteisten tunteiden kautta mahdollisuuksien näkeminen ja toiveikkuus lisääntyvät. Kun tavoitteita asetetaan vahvuuslähtöisesti, niihin on helppo sitoutua. Myönteisen vuorovaikutuksen kautta koko työyhteisön hyvinvointi paranee.
No alt text provided for this image
Ammatillisten kiinnostusten pohtimista VOIMAKEHÄ®-korteilla.

Kun kehityskeskusteluja ja muita vuosikelloon sidottuja keskusteluja muutetaan vahvuuskeskusteluiksi, on mahdollista ja suositeltavaa hyödyntää sekä laajemmin positiivisen johtamisen näkökulmia että laajaa vahvuusnäkemystä. Yksi käytännön toimintatapa on kehitetty Heli Huotari n johdolla Helsinki Business Collgen kehittämishankkeessa. Tässä mallissa VOIMAKEHÄ®-mentoreiksi koulutetut sisäiset Hyvinvointimentorit järjestävät sekä yksilölliset että tiimikohtaiset vahvuuskeskustelut, joiden tuloksena rakennetaan tiimitaulut. Voit lukea tästä käytänteestä Kaikilla vavuuksilla -kirjastani (s. 310 – 320).

No alt text provided for this image

Vahvuuskeskustelujen vuosikello

Kokemusteni perusteella suosittelen vähintään kahta eri sisältöistä keskustelua vuosikelloon: vahvuuskeskustelu sekä tavoite- ja onnistumiskeskustelu, ja molempiin teemoihin liittyvänä sekä yksilö- että tiimikeskustelut.

(1) Yksilöllistä vahvuuskeskustelua edeltää yksilön voimakehän rakentaminen, johon sisältyy myös VIA-luonteenvahvuuksien kartoitus. Lisäksi keskustelua edeltämään sopii Positiivinen johtaminen -kirjassa (s. 143 – 154) esitelty Innostun ja osaan -nelikenttäharjoitus. Vahvuuskeskustelu rakentuu voimakehän osa-alueille, eli se sisältää keskustelua luonteenvahvuuksista, luontaisista kyvykkyyksistä, taidoista ja osaamisista, kiinnostuksista, arvoista ja resursseista.

Vahvuuskekusteluun soveltuvia kysymyksiä löytyy em. kirjoista ja lisenssivalmentajien portaalista, ja niihin on mahdollista perehtyä myös erillisissä koulutuksissamme. Kehittämämme VOIMAKEHÄ® vahvuuskeskustelukortit (FI/EN) ovat erityisesti tarkoitettu kehitys- ja vahvuuskeskusteluihin. Ne sisältävät 90 kysymystä eri vahvuuden lajeista sekä yleisiä kysymyksiä. Kortteja on mahdollista hankkia myös ilman VOIMAKEHÄ®-lisenssiä.

Kysymyksiä voi muovailla omaan suuhun sopivaksi, ja esihenkilön sekä työntekijän toiveet keskustelunaiheista voidaan huomioida.

No alt text provided for this image

(2) Tiimin vahvuuskeskustelu on mahdollista, kun tiimin jäsenillä on omat voimakehänsä rakennettuna. Tiimin vahvuuskeskustelun tavoitteena on tarkastella, mitä vahvuuksia jokainen yksilö tuo tiimiin. Tiimin vahvuuskekustelun konkreettinen tuotos on tiimin voimakehä tai tiimitaulun yläosa.

Vahvuuskeskustelun laajuus voi vaihdella vuosittain. Voimakehää on hyvä kuitenkin päivittää, koska luonnollisesti esim. osaaminen kehittyy ja esim. resurssit (elämäntilanteet, henkilökohtaiset ja työn voimavarat jne.) voivat muuttua, kuten myös työn vaatimukset ja tavoitteet.

(3) Tiimin tavoite- ja onnistumiskeskustelussa on tarkastellaan kuluneen kauden onnistumisia (mitä opimme, missä onnistuimme, mistä haasteista selvisimme) ja asetetaan tulevan kauden tavoitteita. Työskentelyssä voidaan hyödyntää esimerkiksi yksin-kaksin-kaikki -menetelmää (Positiivinen johtaminen, s. 185), jossa yksinpohdintaa ja pariporinaa seuraa yhteinen keskustelu. Tavoitteenasettelussa hyödynnetään tiimin voimakehää: miten näillä vahvuuksilla voisimme parhaiten saavuttaa tavoitteet, ja onko vahvuuksia, joita olisi hyvä kehittää. Tiimitaulun alaosan rakentaminen PRIDE-teorian mukaisesti käsittelee kattavasti mm. tiimin vuorovaikutusta, käytänteitä ja toimintaa.

(4) Yksilön tavoite- ja onnistumiskeskustelu voi olla osa suoriutumisen arviointia. Yksilön onnistumiset tulevat keskustelussa esille ja huomioiduksi, hän saa niistä myös palautetta esihenkilöltään. Kun tiimin tavoitteista johdetaan yksilön tavoitteita, pohditaan, mitä vahvuuksia omalta voimakehältä voi hyödyntää, ja mitä vahvuuksia mahdollisesti täytyy kehittää tavoitteiden saavuttamiseksi.

Miten alkuun vahvuuksien johtamisessa?

Kuten todettua, on vahvuuksien johtamisessa oleellisinta selkeyttää itselleen laajan vahvuusnäkemyksen eli voimakehän perusperiaatteet ja vahvuuden lajit. Toisekseen on tärkeää kartuttaa vahvuussanastoa, kieltä ja käsitteistöä VOIMAKEHÄ®-vahvuussanaston avulla. Näin vahvuuksia on mahdollista havainnoida ja tunnistaa arjessa ja esimerkiksi antaa vahvuuspalautetta. (Positiivinen johtaminen, s. 157 – 158). Vahvuuksien aktiivisella havaitsemisella saa helposti vahvistettua myönteistä vuorovaikutusta ja tunteita, ja tuettua innostumista ja onnistumista työssä. Pienelläkin vahvuuspalautteella voi olla käänteentekevä voima!

Kun voimakehä on hallussa, voi erilaisia vahvuusaktiviteetteja ottaa pikku hiljaa osaksi arkea niin yksilöiden kuin tiimienkin kanssa. Liikkeelle pääsee pienilläkin harjoituksilla ja keskusteluilla esimerkiksi viikkopalaverien yhteydessä. Voimakehän vahvuuden lajit sopivat teemoittamaan palavereja pieninäkin annoksina, ja tuo vahvuuksia tutuksi myös tiimiin. Vahvuudet ruokkivat myönteistä vuorovaikutusta, ja vahvuuksien havainnoiminen ja palaute leviävät helposti tiimeissä.

Yksittäinenkin esihenkilö voi alkaa johtaa vahvuusperustaisesti. Usein onkin niin, että yksi tai muutama henkilö innostuu voimakehästä, osallistuu lisenssivalmennukseen, esittelee ideaa muille – ja näin aihe herättää kiinnostusta ja alkaa levitä työyhteisössä.

Parhaimmillaan vahvuuksien johtaminen ja positiivinen johtaminen toteutuvat kuitenkin organisaation läpileikkaavana toimintana, jossa yhtä lailla ihmiskäsitys ja kulttuuri kuin myös prosessit ja käytänteet tukevat vahvuusperustaista ja positiivista johtamista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi vahvuuskeskustelujen systemaattista kiinnittämistä vuosikelloon; kehityskeskustelulomakkeiden muokkaamista tai positiiviseen johtamiseen perustuvien mittareiden ja arviointimenetelmien käyttöönottoa.

No alt text provided for this image

Organisaatiotason muutokset eivät tapahdu hetkessä, ja yleensä tarvitaan myös resurssien panostamista kehitystyöhön. Onneksi mahdollisuuksia ja rahoituskanavia on lukuisia, ja onnistuneita esimerkkejäkin on olemassa esimerkiksi Hailuodosta ja Viitasaarelta.

Vakuuttiko vahvuuksien johtaminen?

Vahvuuksien voimaan** voit tutustua tarkemmin esimerkiksi tämän webinaaritallenteen avulla: https://youtu.be/grxvlw_5If4

Tulemme mieluusti myös kertomaan aiheesta lisää ja vaikkapa pitämään vastaavan innostavan luennon esihenkilöpäivään tai johdon tai HR:n tapahtumaan.

No alt text provided for this image

⭐Me Vahvuuttamo Oy :ssä sekä ”opetamme kalastamaan” tai ”myymme kaloja”.

🧜 Jos ”kalastamaan oppiminen” kuulostaa sopivalta, toteutamme mieluusti esihenkilöillenne räätälöidyn VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmennuksen etänänä, livenä tai hybridinä – joko 12 tunnin perussettinä tai laajempana johtamiseen ja esihenkilötyöhän räätälöitynä kokonaisuutena positiivisen johtamisen viitekehyksessä.

🐟 Toki ”kaloja” saa myös valmiina, monessa eri muodossa. Tiimin oma vahvuustyöpaja ja laaja-alaisten vahvuuksien kartoittaminen esimerkiksi osana kehittämispäivää toimii hyvänä lähtökohtana vahvuuksien johtamiselle, koska tästä lopputuotoksena on jokaisen oma ja tiimin yhteinen voimakehä. Varustamme tiiminne mieluusti kattavilla jatkotyöskentelyohjeilla.

☘️ Pitkän tähtäimen hyötyjä ja tutkittuja tuloksia tuottaa 8*2 tunnin Kehity vahvuuksilla™ -ryhmävalmennus. Se on loistava vaihtoehto, kun halutaan vahvistaa työn imua ja tukea oman työn kehittämistä ja tuunaamista. Kehity vahvuuksilla™ soveltuu myös esihenkilötyön ja johtajana kehittymisen tueksi, ja esimerkiksi työnohjauksen tai coahcingin vaihtoehdoksi.

Ole rohkeasti yhteydessä ja kysy lisää: vahvuuttamo(a)outlook.com

**Tutkimukset osoittavat, että vahvuuksilla on valtava voima yksilöiden hyvinvoinnille eri elämänalueilla. Vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen on yhteydessä mm. optimismiin, toiveikkuuteen, resilienssiin eli muutosjoustavuuteen sekä itseluottamukseen (psykologinen pääoma); terveyteen, hyvinvointiin ja onnellisuuteen eri elämänalueilla; myönteisiin sosiaalisiin suhteisiin; sisäiseen motivaatioon, merkityksellisyyden kokemiseen; vähäisempään työstressiin ja sairauspoissaoloihin, parempaan suoriutumiseen työssä sekä parempaan työn laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Tiimitasolla vahvuuslähtöinen työn organisointi parantaa työn imua, sitoutumista ja tuottavuutta sekä lisää mm. asiakastyytyväisyyttä ja asiakasuskollisuutta. Erilaisten vahvuuksien ymmärtäminen ja arvostaminen ovat myös yhteistyön ja hyvän ilmapiirin lähtökohtia.