Työskenteletkö sinä voimavyöhykkeelläsi?

Positiivinen psykologia on tuonut vahvuudet kouluihin ja työpaikoille sekä osaksi erilaisia valmennusohjelmia ja itsensä kehittämistä. Tarkalleen ottaen kysymyksessä ovat 24 luonteenvahvuutta (character strengths), jotka perustuvaan kuuteen universaaliin hyveeseen (Peterson & Seligman, 2004). Luonteenvahvuuksien taustalla on vankka tieteellinen tutkimustyö, syvällinen teoria ja tarkka kriteeristö. Esimerkiksi kaikki vahvuudet ovat itseisarvoisesti hyviä, moraalisesti arvokkaita eikä niiden käyttö sorra ketään. Luonteenvahvuuksia on mahdollista kehittää ja harjoittaa. Muutamat niistä ovat varsinaisia ydinvahvuuksiamme, ja toiset vastaavasti kasvuvahvuuksia, joita voimme tietoisesti harjoitella ja vahvistaa. (Niemiec, 2018; Peterson & Seligman, 2004.) Esimerkiksi omassa väitöskirjatyössäni olen oman ydinvahvuuteni innostuksen lisäksi saanut kehittää mm. sinnikkyyttä. Työssäni tarvitsen yhteistyön vahvuutta sekä rohkeutta uusiin haasteisiin tarttumisessa.

No alt text provided for this image

Luonteenvahvuuksien lisäksi meillä on myös muunlaisia vahvuuksia ja osaamista. Näitä jäsentää ja luonteenvahvuuksiin suhteuttaa kiinnostavalla tavalla Ryan Niemiec (2018) kirjassaan Character strengths interventions. Niemiecin lähestymistapa on käyttökelpoinen ja kiinnostava erityisesti urasuunnittelun näkökulmasta, niin työn kuin koulutuksenkin kontekstissa. 

Niemiecin jaottelun pohjalta olemme tutkineet, kehittäneet ja yhdistäneet tietoa ja täsmentäneet laajan vahvuusnäkemyksen sisältöjä (ks. Wenström, 2022 ,s. 25 – 39)

Luonteenvahvuudet ja paljon muuta

KYVYKKYYS (talents, abilities ) tarkoittaa ihmisen luontaisia vahvuuksia. Tätä osa-aluetta on mahdollista lähestyä esimerkiksi temperamenttipiirteiden kautta (esim. aktiivisuus, sosiaalisuus ) tai Gardnerin älykkyyden lajien mukaisesti (esim. kielellinen älykkyys). Myös Jungin syvyyspsykologiseen teoriaan perustuvan näkemyksen ajattelumme osatekijöistä ajatellaan kuvaavaan luontaisia taipumuksiamme. Sen mukaisesti esimerkiksi itselläni on taipumus kehittää ja organisoida, mikä onkin ollut keskeinen työuraani viitoittava tekijä. Luontaisista vahvuuksista ja omista temperamenttipiirteistä tietoiseksi tuleminen auttaa yleensä ymmärtämään paremmin sekä itseä että muita ihmisiä ja kehittämään omaa vuorovaikutusta.

TAIDOT (skills) viittaa hankittuun osaamiseen, jota olemme opetelleet tai harjoitelleet tekemään. Osaamista hankitaan formaalin koulutuksen kautta, mutta myös arjessa, kotona tai harrastuksissa opimme erilaisia taitoja, joista voi kehittyä varsinaisia vahvuuksiamme. Hankkiaksemme taitoja, tarvitsemme erilaisia luonteenvahvuuksiamme: oppimisen iloa, innostusta, sinnikkyyttä ja luovuutta. Mikä tahansa vahvuus voi auttaa taitojen kehittämisessä. Omalla kohdallani kielellinen lahjakkuus on suunnannut kiinnostustani kirjoittamiseen, jota olen innostunut harjoittelemaan, ja sittemmin kehittämään taitoani monipuolisesti erilaisten tekstien tuottamiseen. Nykyisessä työssäni pääsen tätä taitoa myös rajattomasti hyödyntämään! 

KIINNOSTUKSET (interest) tarkoittavat sisäisen motivaation lähteitä, asioita, joihin suhtaudumme intohimoisesti ja innostuneesti. Luontaiset vahvuutemme voivat ohjata kiinnostuksiamme, ja kehitymme helpommin asioissa, joista olemme kiinnostuneita. Toisaalta onnistuminen ja osaamisen kehittyminen saa aikaan oppimisen iloa ja innostus voi kasvaa. Itse olen esimerkiksi kiinnostunut kirjoittamisesta, mutta en lainkaan puutarhanhoidosta (yrityksistäni huolimatta). Uusia kiinnostuksen kohteita voi löytyä myös oman kasvun myötä elämänkaaren eri vaiheissa, esimerkiksi aikuisiällä kiinnostus omia juuria ja historiaa kohtaan.

RESURSSIT (resources) ovat aineellisia, fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia voimavaroja, joita tarvitsemme vahvuuksiemme mobilisointiin. Luonteenvahvuuksista tarvitsemme esimerkiksi ystävällisyyttä ja harkitsevuutta saavuttaaksemme näitä resursseja. Aineellisen ja sosiaalisen pääoman lisäksi tarvitsemme psykologista pääomaa: ilman minäpystyvyyttä, optimismia, toivoa ja resilienssiä on hankala esimerkiksi suunnitella opintoja ja uraa ja tehdä niitä koskevia valintoja, jolloin vahvuudet, kyvyt jne. jäävät hyödyntämättä. Työn voimavarat* ovat merkittävässä osassa työn imun ja innostuksen ylläpitämisessä.

Viimeisenä Niemiec (2018) nostaa esiin ARVOT (values). Arvot konkretisoituvat ajan, rahan tai voimavarojen panostamisena arvokkaana pidettyyn asiaan. Työn ja henkilökohtaisten arvojen yhdenmukaisuus on osa työn merkityksellisyyden kokemusta (Martela & Pessi, 2018). Merkityksellinen työ tarjoaa jonkin ”suuremman” päämäärän, sen tavoitteisiin on mahdollista sitoutua henkilökohtaisesti, ja sen kautta ihminen voi kehittyä ja toteuttaa itseään (emt.). Oma missioni ”innostavan koulutuksen kehittäjänä” sekä humanistiset arvot ovat lähtökohta työlle, jota haluan tehdä. Juuri nyt saan toimia täysin arvojeni mukaisesti ja olla työyhteisössä, joka jakaa samat arvot. Tällä viimeisellä palasella on ollut ratkaiseva merkitys oman työhyvinvointini kannalta.

Vahvuudet kohtaavat voimavyöhykkeellä

Kun ihminen toimii alueella, jossa luonteenvahvuudet, kyvyt, taidot ja osaaminen, kiinnostukset, resurssit ja arvot kohtaavat, toimii hän voimavyöhykkeellään (power zone, Mayerson, 2015). Voimavyöhykkeellään ihminen innostuu, onnistuu ja voi hyvin – kukoistaa työssään ja elämässään.

No alt text provided for this image

Laaja vahvuusnäkemys eli voimakehäajattelu tarjoaa kattavan tavan jäsentää ja havainnollistaa erilaisia vahvuuksia ja niiden välisiä suhteita. Ei ole ratkaisevaa, millä tavalla vahvuuksia tunnistetaan – korttien, itsearviointien, sanalistojen tai muiden kartoitusten avulla – vaan se että vahvuuksista ja osaamisesta saadaan laaja ja monipuolinen kuva, joka ei rajoitu esimerkiksi pelkästään ammatilliseen osaamiseen (kuten yleensä työpaikoilla ja osaamisen johtamisessa) eikä myöskään pelkästään luonteenvahvuuksiin. Luonteenvahvuuksilla on kuitenkin erityinen asema positiivisen psykologian keskeisenä teoriana. Siksi luonteenvahvuudet ovat myös voimavyöhykkeen keskiössä. Luonteenvahvuuksien käsitteet on helppo ymmärtää ja omaksua, ja ne edustavat ajassamme tärkeitä arvoja ja hyveitä, jotka eivät vanhene tai mene pois muodista. Luonteenvahvuuksista on myös olemassa valmiita, luotettavia työkaluja, kuten VIA-instituutin luonteenvahvuuksien kartoitus tai Huomaa hyvä -materiaali. Käytön helppoudesta huolimatta on tärkeä ymmärtää, että luonteenvahvuuksien taustalla on syvällinen teoria, johon perehtyminen vie aikaa, mutta ehdottomasti kannattaa.

Vahvuuksiaan hyödyntävä ihminen on onnellinen, hyvinvoiva ja tuottelias (Seligman, 2011). Tutkimusten mukaan henkilö, joka voi työssään hyödyntää vahvuuksiaan ja jonka esimies on tietoinen näistä vahvuuksista, kukoistaa 18 kertaa muita todennäköisemmin (Hone et al., 2015). Tullaksemme tietoiseksi vahvuuksistamme, tarvitsemme kuitenkin työkaluja ja malleja, jotka tarjoavat meille tähän kielen ja käsitteet. Vahvuuksien tunnistamisen tulisi myös olla olennainen osa uraohjausta eri kouluasteilla sekä organisaatioiden osaamisen johtamista.

No alt text provided for this image

Teoriasta käytäntöön!

Laajan vahvuusnäkemyksen pohjalta olemme kehittäneet konkreettisen VOIMAKEHÄ®-työkalun ja ohjauskonseptin, joiden käyttöön on tähän mennessä valmentautunut jo yli 1500 ohjauksen, opetuksen ja johtamisen ammattilaista ja asiantuntijaa.

Laajaa vahvuusnäkemystä ja VOIMAKEHÄ® -työkalua voi hyödyntää ja soveltaa monipuolisesti

  • opiskelijoiden ohjaukseen läpi opintopolun (peruskoulusta korkea-asteelle)
  • ammatinvalinnan ja uraohjauksen työvälineeksi
  • itsetuntemukseen ja itsensä kehittämisen sekä hyvinvoinnin tukemiseksi
  • työtiimien ja henkilöstön kehittämiseen
  • työnohjauksen ja valmentamisen tueksi sekä
  • johtamiseen ja esihenkilötyöhön

Ole rohkeasti yhteydessä, jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää VOIMAKEHÄ®-työskentelystä tai vahvuuslähtöisestä ohjauksesta tai johtamisesta. Tulen mielelläni luennoimaan, sparraamaan ja valmentamaan yhteisöäsi laajan vahvuusnäkemyksen hyödyntämisestä! info@vahvuuttamo.fi

Koko laajan vahvuusnäkemyksen ja voimakehäteorian käyttöesimerkkeineen avaan kirjassani Kaikilla vahvuuksilla (www.santalahtikustannus.fi/7116)

* Työn voimavarat ovat fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja organisatorisia tekijöitä, jotka vastaavat työn vaatimuksiin, auttavat työhön liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa sekä aikaansaavat henkilökohtaista kasvua, oppimista ja kehittymistä (Hakanen, Bakker, & Schaufeli, 2006)

Lähteet

Hakanen, J. J., Bakker, A. B., & Schaufeli, W. B. (2006). Burnout and work engagement among teachers. Journal of School Psychology, 43(6), 495–513.

Hone, L. C., Jarden, A., Duncan, S., & Schofield, G. M. (2015). Flourishing in New Zealand Worker. Associations With Lifestyle Behaviors, Physical Health, Psychosocial and Work-Related Indicators. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 57(9).

Martela, F., & Pessi, A. B. (2018). Significant work is about self-realization and broader purpose: Defining the key dimensions of meaningful work. Frontiers of Psychology, 9, 363. doi: 10.3389/fpsyg.2018.00363

Mayerson, N. M. (2015). ”Characterizing” the Workplace: Using Character Strengths to Create Sustained Success. Kognition & Paedagogik, 96, 14 – 27.

Niemiec, R. M. (2018). Character strengths interventions. A field guide to practitioners. Göttingen: Hogrefe.

Peterson, C. & Seligman, M. E. P. 2004: Character Strengths and Virtues. A Handbook and Classification. New York: Oxford University Press.

Seligman, M. E. P. 2011. Flourish. A new understand of happiness and well-being – and hoe to achieve them. London: Nicholas Brealey Publishing.

Wenström, S. (2022). Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa. Santalahti-kustannus.

Yksi kommentti artikkeliin ”Työskenteletkö sinä voimavyöhykkeelläsi?”

Kommentointi on suljettu.