VOIMAKEHÄ®- löydä omat vahvuutesi

Vahvuuksilla on valtava voima työelämässä! Tutkimukset osoittavat, että kun ihminen voi hyödyntää vahvuuksiaan, hän kukoistaa työssä jopa 18 kertaa muita todennäköisemmin (Hone et al., 2015). On todettu, että vahvuuksien hyödyntäminen on yhteydessä muun muassa itsetuntoon, hyvinvointiin eri elämänalueilla, terveyteen, hyvään elämään (eudaimonia) ja merkityksellisyyden kokemiseen (esim. Wood et al., 2011). (Lue lisää kirjoituksestani Vahvuuksien voima työelämässä). Vahvuuksia ei kuitenkaan aina ole helppo tunnistaa: tarvitaan kieli, käsitteet ja tapa jäsentää vahvuuksia, joskus myös ”kättä pidemmästä” työkalusta on apua.

VOIMAKEHÄ® perustuu positiivisen psykologian laajaan vahvuusnäkemykseen, johon liittyy keskeisesti kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin ajatellaan, että mitä tahansa ihminen pitää vahvuutenaan, oli se vaikkapa autolla ajamisen taito tai luontainen kyky organisoida asioita, on se hänelle vahvuus, jonka käyttö tuottaa hyvinvointia ja elinvoimaisuutta (Wood ym., 2011). Toisekseen laaja vahvuusnäkemys huomioi vahvuuksien erilaisia lajeja: positiivisen psykologian luonteenvahvuuksien luokittelun ohella huomioidaan luontainen kyvykkyys ja lahjakkuus (talents), hankitut taidot ja osaaminen (skills), kiinnostuksen kohteet (interests), arvot (values) sekä resurssit ja voimavarat (resources) (Biswas-Diener, Kashdan, & Minhas, 2011; Niemiec, 2018).

Sana ”voimakehä” tai ”voimavyöyhyke” on käännöksemme käsitteestä ”power zone”, jota on käyttänyt VIA instituutin puheenjohtaja Neal Mayerson (2015). Mayersonin mukaan on tavallista, että ihmiset työskentelevät pelkästään osaamisensa varassa ilman, että työ vastaa heidän luonteenvahvuuksiaan tai intohimoaan. Tällöin ihminen voi kyllä menestyä, mutta hän ei työssään innostuneisuutta tai merkityksellisyyttä. Kun taas ihmisellä on mahdollisuus hyödyntää erilaisia vahvuuksiaan samanaikaisesti, hän toimii voimavyöhykkeellään, joka on kukoistuksen ja hyvinvoinnin optimaalinen vyöhyke (Mayerson, 2015; Niemiec, 2018).

Työskenteletkö sinä voimavyöhykkeelläsi?

Edellä mainittujen teorioiden ja näkemysten synteesistä käytämme käsitteitä ”voimakehäteoria” ja ”voimakehäajattelu”. Ne tarkoittavat, että vahvuuksia tunnistetaan laaja-alaisesti kuudella eri osa-alueella ja tarkastellaan niitä suhteessa yksilön elämään, työhön, uraan tai ammatinvalintaan. Tässä apuna on kehittämämme VOIMAKEHÄ®-työkalu. Se sisältää työskentelyalustan ja 600 korttia, joissa on nimettynä vahvuuksia kaikilta kuudelta osa-alueelta. Osa-alueet on merkitty värein ja symbolein. Konkreettinen työskentely korttien avulla mahdollistaa vahvuuksien visuaalisen jäsentämisen ja ryhmittelyn eri tavoin.

VOIMAKEHÄ®-teoria, -ajattelu ja työkalu perustuvat monipuoliselle tieteelliselle tutkimukselle. Vahvuuksien osa-alueet sisältävät edelleen useita teoreettisia jäsennyksiä.

Voimakehän keskellä ovat positiivisen psykologian luonteenvahvuudet (Peterson & Seligman, 2004), koska niillä on yhteyksiä kaikkiin muihin vahvuuksien osa-alueisiin. Luonteenvahvuudet voivat auttaa kehittämään lahjakkuudesta taitoja; ne suuntaavat kiinnostuksiamme, sisältävät itsessään arvoja ja auttavat myös hankkimaan tarvittavia resursseja (Niemiec, 2018). Luonteenvahvuuksista ydinvahvuudet heijastavat identiteettiämme, niiden käyttö energisoi ja niiden käyttö on meille luontaista (Niemiec & McGrath, 2019).

Luontainen kyvykkyys viittaa ominaisuuksiin, jotka ovat synnynnäisiä, vahvasti perinnöllisiä ja melko pysyviä läpi elämänkaaren. Tämä osa alue pitää siten sisällään temperamenttipiirteitä, Jungin syvyyspsykologiseen teoriaan pohjautuvia luontaisia kyvykkyyksiä sekä lahjakkuuden lajeja (Gardner, 1983). Luontainen kyvykkyys on ”raakamateriaalia” taitojen kehittämiselle.

Taidot ja osaaminen tarkoittavat hankittavia ja kehitettäviä ominaisuuksia. Koska voimakehässä ole ollut mahdollista huomioida kaikkien eri ammattialojen osaamisia, on mukaan otettu taitoja ja osaamisia erilaisista yleisten työelämätaitojen listauksista sekä tulevaisuusraporttien tuottamista näkemyksistä tulevaisuuden työelämätaidoista. Keskeistä on, että näitä taitoja voi oppia missä vain ja hyödyntää missä vain, eivätkä ne ole sidoksissa mihinkään tiettyyn koulutukseen tai ammattialaan. Myös lapsilla ja nuorilla on monenlaisia taitoja, jotka ovat peräisin perheen, ystävien ja harrastusten parista.

Kiinnostuksia on otettu mukaan sekä ammatinvalinnan intressiteorioista sekä eri koulutus- ja ammattialoilta, eli myöskään tässä kohden ei kysymys ole ammattispesifeistä kiinnostuksista. Tavoitteena on ollut, että kiinnostuskortit hyödyttävät erityisesti alavalintaa pohtivia. Kiinnostusten merkitys on motivoida ja suunnata vahvuuksiemme käyttöä. Esimerkiksi itse olen liikunnallisesti lahjakas ja temperamentiltani aktiivinen, mutta liikunta ei silti kiinnosta minua ammattina. Kiinnostukset tuovat elämäämme sisältöä ja hyvinvointia myös työelämän ulkopuolella.

Arvot ohjaavat ajan, rahan ja resurssien käyttöä ja tulevat ilmi etenkin valintatilanteissa. Arvojen selkeyttäminen toisin sanoen myös helpottaa päätöksentekoamme ja valintojamme. Erityisesti aikuisella arvojen merkitys urapolulla voi olla ratkaiseva syy esimerkiksi alanvaihtoon. Voimakehän arvot on valittu useista arvoteorioista ja luokitteluista, ja ne sisältävät sekä itseisarvoja että välinearvoja.

Resurssit vastaavat kysymykseen, mitä sellaista meillä on, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä työn, uran ja hyvinvointimme kannalta. Resurssikortit kattavat laajasti tarvehierarkian mukaiset perustarpeet ja ns. korkeammat tarpeet sekä pääoman lajit: taloudellisen, inhimillisen, sosiaalisen ja psykologisen pääoman (Luthans & Youssef, 2004). Näin ne toimivat ohjaustyössä erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden tai ohjattavien kanssa. Esimerkiksi vankilaopetuksessa voi olla aiheellista pohtia, onko ohjattavalla asuntoa tai tukiverkostoja, kun taas opiskelupaikkaa pohtiva nuori joutuu ehkä miettimään mahdollisuuksiaan asuinpaikan vaihtoon. Työelämässä olevat voivat tarkastella resurssejaan työn vaatimusten ja voimavarojen tutkimustiedon pohjalta (esim. Schaufeli & Bakker, 2004). Työn voimavarat ovat niitä, jotka auttavat ylläpitämään ja edistämään innostusta ja työn imua myös haastavassa ja vaativassa työssä.

”Omat avainresurssini ovat hyvä kunto, joka mahdollistaa kovan työtahdin; puolison tuki, jota ilman reissutyö ei onnistuisi sekä työn autonomia, joka on oman työinnostukseni kannalta tärkeämpi resurssi kuin vaikkapa työyhteisön yhteisöllisyys.”

Voimakehätyöskentelyn kautta on mahdollista tunnistaa ja jäsentää omia vahvuuksia ja kiinnostuksia laaja-alaisesti. Voimakehän kautta voi havainnoida, sijoittuuko oma työ voimavyöhykkeelle ja jos ei, miten omaa työtä voisi kehittää niin, että vahvuudet tulisivat paremmin käyttöön. Voimakehätyöskentelyyn liittyy tavoitteiden asettaminen ja vahvuuksien kehittäminen. Vahvuuksien äärellä voi pohtia esimerkiksi, mitä taitoja olisi hyödyllistä kehittää, miten muut vahvuudet tukisivat osaamisen kehittämiset ja mitä resursseja olisi syytä hankkia tai vahvistaa. Voimakehän hyödyntämisen mahdollisuudet ovat pelkästään ohjaajan oman luovuuden varassa. 

No alt text provided for this image

Voimakehäteorian ja -ajattelun työkaluksi kehitetty VOIMAKEHÄ® on rekisteröity tavaramerkki vahvuustyökalulle sekä koulutus- ja ohjauskonseptille, joita on mahdollista soveltaa opetus- ja ohjaustyöhön eri kouluasteilla; oppilaanohjaukseen, uraohjaukseen ja elämänkentän ohjaukseen; työnohjaukseen; johtamiseen, esimiestyöhön ja osaamisen johtamiseen; rekrytointiin; tiimien kehittämiseen ja työn tuunaamiseen; yksilö- ja ryhmäohjaukseen sekä oman itsen ja oman työn kehittämiseen. Voimakehä tarjoaa myös vahvuuslähtöisen lähestymistavan ja jäsennysmallin, jota parhaillaan sovelletaan paitsi erilaisten ohjaus- ja valmennusprosessien myös mm. opiskelijatietojärjestelmien ja hr-prosessien kehittämisessä. Lue lisää VOIMAKEHÄ®-Skillhive-yhteistyöprojektista.

Konseptin hyödyntäminen sekä työkalun hankkiminen on mahdollista osallistumalla VOIMAKEHÄ® -lisenssivalmennukseen ja hankkimalla käyttölisenssi . Lisenssivalmennusohjelmalla haluamme varmistua työkalun asiantuntevasta, laadukkaasta ja eettisestä käytöstä. Haluamme, että lisenssivalmentajilla on vankka teoreettinen ymmärrys sekä voimakehäteoriasta että kunkin vahvuuden lajin taustalla olevista teorioista, vahvuuksien lajien eroista, niiden keskinäisistä suhteista ja dynamiikasta. Lisenssivalmennus on laskennalliselta laajuudeltaan 5 op, eli se sisältää lähiopetuksen/verkko-opetuksen lisäksi oheismateriaaleihin ja kirjallisuuteen perehtymistä sekä käytännön soveltamista. Valmennuksissa perehdytään VOIMAKEHÄ® -työkalun käyttöesimerkkeihin ja vaihtoehtoisiin tapohin hyödyntää voimakehäajattelua eri asiakasryhmien parissa. 

Lisenssivalmennuksissa perehdytään lisäksi positiivisen ja humanistisen psykologian lähtökohtiin ja ihmiskäsitykseen, jotka ovat myös voimakehä-ajattelun keskeisiä ohjaavia periaatteita. Humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti VOIMAKEHÄ® -työskentelyssä pyritään tukemaan ohjattavan henkilökohtaista ja ammatillista kasvua, oman potentiaalin löytymistä ja autenttisen minän alueella toimimista, positiivista uraa ja osaamisidentiteettiä vahvistaen. Siksi myös lisenssivalmentajakoulutus perustuu itsereflektioon ja ohjaajan oman itsetuntemuksen vahvistamiseen ja oman autenttisen minän tunnistamiseen.

Positiivinen ura on omien vahvuuksien, voimavarojen ja arvojen tunnistamista ja hyödyntämistä omaa elämää ja työuraa koskevissa valinnoissa; merkityksellisyyden kokemista, itsensä toteuttamista ja oman sisäisen potentiaalin löytämistä ja ilmaisemista; todellisen minän löytämistä ja aitoa, kestävää onnellisuutta eri elämänalueilla.

Tällä hetkellä jo yli 1300 ohjauksen, johtamisen ja henkilöstön kehittämisen ammattilaista on suorittanut VOIMAKEHÄ® -lisenssivalmennuksen, ja hyödyntää työkalua ja ajattelutapaa omassa työssään. Valmentajaverkostoltamme saamme koko ajan uusia kokemuksia ja ideoita voimakehän soveltamisesta. Sivustomme https://voimakeha.fi alla toimii valmentajaportaali eli valmentajien oma materiaali- ja tietopankki. Portaali sisältää taustatietoa, käyttöesimerkkejä sekä valmiita tehtäviä vahvuuksien eri lajeista.

VOIMAKEHÄ® -lisenssistä on olemassa omat versionsa oppilaitosten käyttöön, johtamiseen ja hr-työhön sekä kaupalliseen valmennus-, ohjaus- ja konsultointityöhön. Mentori- eli kouluttajalisenssi oikeuttaa kouluttamaan uusia VOIMAKEHÄ®-lisenssivalmentajia, joten se soveltuu hyvin erilaisilla ohjausalan valmennusyrityksille tai oppilaitostoimijoille tai organisaatioiden sisäisille valmentajille.

Järjestämme VOIMAKEHÄ® -lisenssivalmennuksia sekä avoimina valmennuksina, verkkovalmennuksina että tilauskoulutuksina. Ajantasainen tieto valmennuksistamme löytyy lisätietoa sivulta LISENSSIVALMENNUKSET

Olethan rohkeasti yhteydessä, jos VOIMAKEHÄ® herätti kiinnostuksesi – ja tervetuloa valmennuksiimme!

 Sanna Wenström, info@vahvuuttamo.fi

Lähteet

Biswas-Diener, R., Kashdan, T.B., & Minhas, G. (2011). A dynamic approach to psychological strength development and intervention. The Journal of Positive Psychology, 6(2), 106–118.

Gardner, H. (1983). Frames of mind: the theory of multiple intelligences. New York: Basic Books. 

Hone, L. C., Jarden, A., Duncan, S., & Schofield, G. M. (2015). Flourishing in New Zealand worker associations with lifestyle behaviors, physical health, psychosocial and work-related indicators. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 57(9), 973–983.

Luthans, F. & Youssef, C. M. (2004). Human, social and positive psycholocigal capital management. Investing in people for competitive advantage. Organizational Dynamics, 33(2), 143 – 160.

Mayerson, N. M. (2015). ”Characterizing” the Workplace: Using Character Strengths to Create Sustained Success. Kognition & Paedagogik, 96, 14 – 27. 

Niemiec, R. M. (2018). Character strengths interventions. A field guide to practitioners. Göttingen: Hogrefe. 

Niemiec, R. M., & McGrath, R. E. (2019). The Power of character strengths. Appreciate and ignite your positive personality. VIA Institute of Character. 

Peterson, C. & Seligman, M. E. P. (2004) Character Strengths and Virtues. A Handbook and Classification. New York: Oxford University Press.

Schaufeli, W. B., & Bakker, A. B. (2004). Job demands, job resources, and their relationship with burnout and engagement. A multi-sample study. Journal of Organizational Behavior, 25(3), 293–315.

Wood, A. M., Linley, P. A., Maltby, J., Kashdan, T. B., & Hurling, R. (2011). Using personal and psychological strengths leads to increases in well-being over time: A longitudinal study and the development of the strengths use questionnaire. Personality and Individual Differences, 50, 15–19.